keskiviikko 22. elokuuta 2012

Perintökalleuden kohtalo...

Minulla on jemmassa odottamassa aikoja parempia paloista virkattu parivuoteen peitto. Nyt kun tytär alkaa olla siinä iässä, että hänelle pitäisi hankkia "isojen tyttöjen" sänky, olen alkanut pohtia enemmän tuon perintökalun kohennusta ja käyttöönottoa.

 Ajatuksena olisi tehdä tästä vähän kärsineestä, sieltä täältä purkautuneesta, peitosta tytön yhden hengen sänkyyn sopiva peitto. Vielä villimpi ajatus on se, että myös värjäisin sen...! Nyt tullaankin sen moraalisen kysymyksen ääreen, että

VOIKO PARIVUOTEEN PEITTOA PURKAA JA TEHDÄ SIITÄ YHDEN HENGEN SÄNKYYN SOPIVAN S-E-K-Ä VÄRJÄTÄ SEN?

...Onhan se sentään tyttäreni isoisoisoäidin (isäni isänäidin) itse tekemä suuritöinen käsityö...

Toisaalta, jos en tee sille mitään, ei se tule enää ikinä käyttöön. Viimeksi muistan olleen sen käytössä, kun itse olin pieni, lähemmäs 30 vuotta sitten. Arvolleen kuuluvasti sen tietysti tulisi saada kasvojenkohotus ja päästä pimeästä vaatehuoneesta taas kaikkien nähtäväksi. Jos en värjäisi sitä ja muuttaisi sen kokoa, niin kai edes korjaisin? Olisi kyllä tosi kiva saada siitä omalle tyttärelle käyttötavara. Parivuoteen kokoisena peittona siitä ei ainakaan pariinkymmeneen vuoteen ole vielä käyttöä, joskus ehkä kylläkin. Pitäisikö se siis vain korjata ja jättää odottamaan, kunnes tytär on aikuinen? Toisaalta, eikö nykyään vanhoja pitsejä kovasti värjäillä, käytetä mitä moninaisimmin tavoin uudestaan ja hyödynnetä?

Onpa vaikeaa...
Lähettänyt klo

3 kommenttia:

  1. Anonyymi22. elokuuta 2012 klo 13.16

    Pakko kommentoida :) En ehkä värjäisi mutta muutoin ottaisin kyllä käyttöön. Osaksi uutta päiväpeittoa ja vaikkapa tyynyn päällisten piristykseksi?

    VastaaPoista
  2. Tanja22. elokuuta 2012 klo 14.05

    Kiitos kommentista! Niin, onhan tuo värjääminen vähän radikaalia, ja etenkin jos värisävy meneekin pieleen eikä miellytä...huh huh, mikä ajatus! Purkaminen oli ehkä vähän harhaanjohtava sana, en sentään PURKAISI peittoa sopivan kokoiseksi, vaan irrottaisin siitä ehjät palat, ja virkkaisin ne yhteen sopivan kokoiseksi "uudeksi" peitoksi. Lopuista ehjistä voisi tosiaan tehdä vaikka omaan makkariin tyynynpäällisiä ja ihan risat menisi...minne sitten menisivätkin...takaisin vaatehuoneeseen :)

    VastaaPoista
  3. Anonyymi5. kesäkuuta 2013 klo 20.23

    Miksi ei voisi värjätä,ilman mitään omantunnon tuskia.Siittä vaan pääasia,että tulee käyttöön.Ja niinkuin kerroit,että irroitat palaset toisistaan ja virkkaat uudelleen yhden hengen peitoksi.Sehän on loistavaa entisöintiä.Vaikka yöpaidan helmaan tytölle pitsin paloja.Pöytäliinaan,tyynyliinan jne.. loput palaset ,ja risat palaset vaikka korttiaskarteluun.Joku kuva risan kohdan päälle,niin tulee sekin käyttöön.Tuunaaminen on onneksi tätä päivää.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)